Tekoälyn ja koneoppimisen nopea kehitys on tuonut yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Tekoäly mahdollistaa monien rutiinien ja aikaa vievien toistuvien tehtävien automatisoinnin.
Tämä vapauttaa henkilöstöresursseja tuottavampiin ja ihmisläheisempiin tehtäviin sekä parantaa prosessien tehokkuutta. Esimerkiksi teollisuudessa, rahoituksessa ja terveydenhuollossa koneoppiminen auttaa tunnistamaan datasta kuvioita ja ennakoimaan tapahtumia tarkasti.
Toinen keskeinen hyöty liittyy kyberturvallisuuteen. Kyllä, luit oikein!
Koneoppimismallit ovat jo pitkään olleet tärkeässä roolissa puolustavassa kyberturvallisuudessa, kuten verkon poikkeamien tunnistamisessa ja haittaohjelmien torjunnassa. Tekoäly voi tehostaa uhkien havaitsemista ja nopeuttaa reagointia uusiin hyökkäysmenetelmiin.
Lisäksi tekoäly avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Se tukee uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä, asiakaskokemuksen parantamista sekä uusien markkinoiden löytämistä. Suuret kielimallit, kuten ChatGPT, mahdollistavat esimerkiksi asiakaspalvelun automatisoinnin ja monikielisen viestinnän.
Tekoälyn käyttöön liittyy myös riskejä, jotka yritysten tulee tunnistaa ja hallita. Yksi keskeisimmistä riskeistä on tietoturva.
OWASP Top 10 -raportti nostaa esiin tekoälyn käytön suurimmat riskit. Niitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa käyttäjä pystyy huijaamaan järjestelmää antamalla vilpillisiä ohjeita (prompt injection), tai kun järjestelmän omat sisäiset ohjeet paljastuvat käyttäjälle (prompt leaking).
Lisäksi vaarana on, että dataa tai itse mallia saastutetaan haitallisella aineistolla (data/model poisoning), jolloin tekoälyn toiminta vääristyy. Myös arkaluonteisen tiedon vuotaminen on merkittävä vaaratekijä. Esimerkiksi työntekijät voivat syöttää vahingossa luottamuksellista dataa julkisiin tekoälytyökaluihin, mikä voi johtaa tietovuotoihin ja GDPR-rikkomuksiin.
Toinen merkittävä uhka liittyy misinformaatioon ja päätöksenteon virheisiin. Tekoälymallit voivat tuottaa virheellistä, vanhentunutta tai harhaanjohtavaa sisältöä, mikä voi vaikuttaa yrityksen päätöksiin.
Rikollisuuden uudet muodot ovat myös nousseet esiin tekoälyn myötä. Rikolliset hyödyntävät tekoälyä muun muassa tietojenkalastelussa, deepfake-huijauksissa ja sosiaalisessa manipuloinnissa.
Esimerkiksi suomen kieli ei enää suojaa huijauksilta, kun tekoäly pystyy tuottamaan laadukasta suomenkielistä tekstiä. Generatiivinen tekoäly mahdollistaa vakuuttavien huijausviestien ja -materiaalien massatuotannon.
Artikkeli perustuu Markus Hölsän tuoreeseen Tekoälyn uhat & mahdollisuudet Kymenlaakson yrityksille -selvitykseen. Ja kyllä, artikkelin koostamisessa on hyödynnetty sekä koneoppimista että ihmistä.
Euroopan parlamentin (2023) määritelmän mukaan tekoäly on koneen kyky hyödyntää perinteisesti ihmisen älyyn liittyviä taitoja, kuten loogista ajattelua ja luovuutta. Tekoäly siis kattaa koneen kyvyn analysoida aiempaa tietoa ja luoda toimintamalleja sen pohjalta.
Suuri osa tekoälyyn kohdistuvasta huomiosta liittyy todellisuudessa koneoppimisen innovaatioihin kuten Chat GPT:hen. Koneoppimis- ja kielimallit eivät ole itse ajattelevia järjestelmiä. Ne perustuvat matemaattisiin algoritmeihin ja tilastolliseen ennustamiseen. Esimerkiksi kielimalli pystyy käyttämään syötettyä dataa generoidakseen uutta tietoa ja tekemään siihen liittyviä päätöksiä.
Nostetaan yhdessä digiturvallisuutta! Teemakuukauden tavoitteena on tarjota käytännöllisiä ja ajankohtaisia vinkkejä niin omaan arkeen kuin yrityksen tieto- ja digiturvaan.
Yhdessä olemme vahvempia – kyberlokakuussa pidetään pää kylmänä ja tärkeät tiedot turvassa.