Verkottuneen maailman informaatiotulvan seassa on mukana suunnitelmallisesti toteutettua haitallista vaikuttamista, jota Suomessa kutsutaan informaatiovaikuttamiseksi. Maailmalla samaa ilmiötä kutsutaan termillä information warfare. Jälkimmäinen termi kuvaa ilmiötä ehkä paremmin, koska informaatiovaikuttamisen tavoitteet voivat olla hyvin sotaisia.
Valtiojohtoisen informaatiovaikuttamisen yhtenä tavoitteena on saada toinen valtio tekemään itselleen vahingollisia päätöksiä ja myöntymään toisen valtion etuja palvelevaan toimintaan. Tähän pyritään muun muassa demokraattista päätöksentekoa vaikeuttamalla ja kansan yhtenäisyyttä hajottamalla. Aivan kuten sotilaallisella asevaikuttamisellakin.
Suomessa sodan ja rauhan ero on hyvin mustavalkoinen ja se on omiaan hankaloittamaan informaatiovaikuttamisen tunnistamista. Suomessa sotatilan ja rauhan väliin jää harmaa tila, jossa viranomaisten on vaikea toimia. Informaatiovaikuttaja käyttää tätä hyväkseen. Informaatiovaikuttaja pyrkii herättämään ja vahvistamaan suuria tunteita aiheuttavaa yhteiskunnallista keskustelua, joka ei perustu kokonaan tosiasioihin vaan myös väitteisiin ja huhuihin. Tavoitteena on murentaa kansan luottamusta instituutioihin ja viranomaisiin.
Informaatiovaikuttamista käytetään, koska se on halvempaa ja usein paljon tehokkaampaa kuin sotilaallinen vaikuttaminen aseilla. Se on myös poliittisesti helpompaa ja attribuutio on paljon vaikeampaa.
Haitallisen informaatiovaikuttamisen tunnistaminen on vaikeaa, koska se on usein hienovaraista eikä sitä ole välttämättä kohdistettu mihinkään tiettyyn mielipiteeseen tai aiheeseen. Se voi olla viestintää, jossa asioita hoitavan viranomaisen tai valtiohallinnon toimintaa kritisoidaan ihan aiheesta, mutta tavalla, joka pyrkii aiheuttamaan suuria tunnereaktioita.
Informaatiovaikuttaja etsii keskusteluita ja tilanteita, joissa on mahdollisuus näyttää, miten surkea systeemi demokratia onkaan ja yritetään saada ihmiset luulemaan, että vaikeiden ongelmien ratkaisu onkin vain tahdosta kiinni. Informaatiovaikuttaja voi tehdä myös fyysisiä tekoja, joilla haitallista vaikuttamista voidaan tehostaa. Esimerkiksi kyberrikoksella voidaan anastaa arkaluontoista tietoa, jonka avulla vaikuttamisen kohteita voi taivutella tekemään tai olemaan tekemättä jotakin. Myös sotilaallista vaikuttamista voi käyttää informaatiovaikuttamisen tehosteena. Toiseen valtioon tehty aseellinen isku vaikuttaa varmasti myös toisten maiden kansalaisten mielipiteisiin.
Informaatiovaikuttaminen voi kohdistua yrityksiin esimerkiksi kriisitilanteiden yhteydessä. Kriisin keskellä oleva yritys voi joutua informaatiovaikuttamisen keskiöön vaikkakaan ei ole vaikuttamisen varsinaisena kohteena. Kriisit ovat herkullisia tilanteita heiluttaa venettä ja yrittää saada kriisi eskaloitua isommaksi kuin mitä se oikeasti onkaan.
Yritys varautuu informaatiovaikuttamiseen parhaiten toimimalla vastuullisesti. Informaatiovaikuttaja iskee mielellään yritysten toiminnassa epäiltyihin väärinkäytöksiin, koska niitä voidaan käyttää osoittamaan laajempaa rappiota yhteiskunnassa. Liiketoiminnan vastuullisuusajattelu on tärkeä ulottaa myös kriisivarautumiseen ja kriisitilanteiden hoitamiseen. Vastuullisesti toimiva yritys huomaa kriisiaihiot ajoissa ja hoitaa kriisit selkärankaisesti sidosryhmiensä etu edellä.
Tehokas ja faktoihin perustuva viestintä on yrityksen supervoima informaatiovaikuttamista vastaan.
Se on niin tärkeä suorituskyky, että yksikään yritys ei pärjää ilman sitä. Viestinnällä voi vaikuttaa ihmisten tekoihin ja asenteisiin ja sen vuoksi informaatiovaikuttajakin sitä hyödyntää.
Informaatiovaikuttamista ympäröivä mystiikka pitää riisua pois ja tuoda siihen liittyvät ilmiöt jokapäiväiseen keskusteluun työpaikoilla. Mitä enemmän aiheesta puhutaan, sitä paremmin työyhteisö tunnistaa haitallisen vaikuttamisen ja kykenee ottamaan vastaan tilanteen kuin tilanteen.
Kriisejä tulee ja menee. Parhaiten selviävät ne, jotka ovat panostaneet varautumiseen ja etenkin viestintään hyvän sään aikana.
Kirjoittaja Petri Launiainen työskenteli pitkään poliisin operatiivisissa tehtävissä ja erikoistui yhdistämään kriisiviestinnän tilanteiden johtamiseen. Virkauransa jälkeen Petri on auttanut yrityksiä varautumaan erityisesti kybertilanteisiin konsultoimalla ja kouluttamalla.
Katso lisää tästä
Tai linkistä https://www.youtube.com/playlist?list=PLXswRRyb1mzpWOfANq-iEVEIECZKyuJr6
Kurssin tuottaa Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa -hanke, jota rahoittaa Kymenlaakson liitto Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk).
Pysy ajan tasalla – tilaa kyberturvan uutiskirje. Ei spämmiä!
Kyberasema Kymenlaakso kokoaa yhteen kymenlaaksolaisille yrityksille suunnatut, Xamkin tuottamat kyber- ja tietoturvapalvelut, sisällöt, koulutukset ja tapahtumat Kuten Kybertuska-päivä.
Ota yhteyttä: kyberkymi@xamk.fi
