Mitä jos kyberturva ei olisikaan monimutkaista, vaan selkeää ja saavutettavaa? Tässä raportissa sukelletaan Belgian ja Ranskan tapoihin auttaa pieniä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä pärjäämään digitalisaation ja kyberuhkien maailmassa – käytännön työkaluilla, visuaalisilla arvioinneilla ja matalan kynnyksen tuella.
Raportti tarjoaa inspiroivia ideoita ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kyberturvallisuudesta voi tehdä sujuvampaa myös Suomessa. Erityisesti pienille toimijoille, joilla ei ole IT-osastoa – tai aikaa perehtyä säädösviidakkoon.
Jos haluat ymmärtää, missä mennään ja miten asiat voisivat olla paremmin, tämä raportti on sinulle.
Raportin voi ladata täällä.
Tämä raportti on osa CyberCare Kymi -hankkeen työpakettia 3, jossa keskitytään kyberturvallisuuden kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pienyritysten näkökulmasta. Digitalisaation nopea eteneminen, potilastietojen käsittelyn vaatimukset, sekä uusi EU:n NIS2-direktiivi tuovat mukanaan uusia velvoitteita ja haasteita myös niille toimijoille, joilla ei ole omaa IT-henkilöstöä tai aikaisempaa osaamista kyberturvasta.
Tässä raportissa vertaillaan Suomen kyberturvallisuuden tukirakenteita kahteen Euroopan maahan: Belgiaan ja Ranskaan. Molemmat tarjoavat esimerkkejä konkreettisista toimintamalleista, jotka soveltuvat myös Suomen kontekstiin. Belgia erottuu vaiheistetulla ja visuaalisella itsearvioinnilla, kun taas Ranska korostaa sektorikohtaisuutta ja reaaliaikaista tukea. Vertailun perusteella esitetään kehitysehdotuksia, joiden tavoitteena on parantaa suomalaisen sote-sektorin pienyritysten kybervalmiuksia.
Raportin rakenne seuraa maakohtaista esittelyä ja päättyy vertailuun sekä suosituksiin. Jokaisessa luvussa tuodaan esiin käytännön työkalut, tukitoiminnot ja ohjausmallit, joita Suomessa voitaisiin soveltaa tai kehittää edelleen.
Huomio: Tämä raportti on suunnattu erityisesti julkisille päättäjille, sote-sektorin tukiorganisaatioille, mikroyrityksille sekä kaikille, jotka osallistuvat kyberturvallisuuden kehittämiseen paikallisesti tai valtakunnallisesti.
Kyberturvallisuus on yleistyvän digitalisaation myötä noussut kriittiseksi osaksi myös sosiaali- ja terveysalan arkea. Erityisesti pienet yritykset kohtaavat haasteita, koska niillä ei useinkaan ole erillistä IT-henkilöstöä tai resursseja seurata jatkuvasti muuttuvaa kyberuhkien kenttää. Tämä tekee niistä erityisen haavoittuvaisia sekä teknisten riskien että sääntelyvaatimusten noudattamisen kannalta.
Vertailu muiden Euroopan maiden, kuten Belgian ja Ranskan, kanssa tarjoaa meille arvokkaita näkökulmia siitä, miten eri tavoin maiden julkiset toimijat, viranomaiset ja tukiorganisaatiot ovat lähestyneet näitä ongelmia. Nämä maat ovat ottaneet erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä lähestymistapoja erityisesti pienyritysten tukemiseksi. Ne tarjoavat konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä (”best practices”), joita voidaan arvioida ja soveltaa Suomen kontekstiin.
Tämän vertailun tarkoituksena ei ole pelkästään tunnistaa puutteita vaan ennen kaikkea tunnistaa kehityskohteita ja ratkaisuja, joita voidaan mukauttaa suomalaiseen lainsäädäntöön, toimintaympäristöön ja sote-alan rakenteisiin. Erityisen keskeistä on tarkastella:
Kansainvälisestä vertailusta voi nousta esiin myös piirteitä, joita Suomessa ei vielä ole hyödynnetty: esimerkiksi visuaaliset itsearviointityökalut, sektorikohtaiset riskikirjastot tai keskitetyt tukialustat. Nämä voivat madaltaa kynnystä ryhtyä kyberturvallisuuden kehittämiseen.
Tämä raportti esittelee Belgian ja Ranskan ratkaisumalleja ja tuo niiden pohjalta esiin johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia Suomen sote-alan kyberturvatyöhön.
Belgia oli ensimmäinen EU-maa, joka implementoi NIS2-direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön huhtikuussa 2024. Jo tämä kertoo maan ennakoivasta ja suunnitelmallisesta otteesta kyberturvallisuuteen. Erityisesti pienyritysten tukemiseksi Belgia loi keskitetyn verkkoalustan, josta löytyvät kaikki keskeiset tiedot, ohjeet, lomakkeet ja itsearviointityökalut NIS2-vaatimusten täyttämiseen.
Belgian keskeinen työkalu on CyberFundamentals Framework (CyFun), joka jakaa kyberturvatoimenpiteet neljään tasoon: Small, Basic, Important ja Essential. Tämä jaottelu auttaa eri kokoisia ja eri kypsyystason yrityksiä valitsemaan realistisen ja hallittavan etenemiseen. Etenkin mikro- ja pienyritykset voivat aloittaa matalan kynnyksen toimenpiteistä ja laajentaa sitä mukaa miten osaaminen, resurssit ja riskienhallinnan tarpeet kasvavat.
Yksi erityisesti pienyrityksille suunnattu innovaatio on CyFun-merkki. Kyseessä on vapaaehtoinen sertifiointimalli, joka osoittaa yrityksen kyberturvavalmiuden. Sertifikaatin saaminen perustuu itsearviointiin ja tiettyjen minimikriteerien täyttämiseen. Näin yritykset voivat sekä parantaa omaa turvallisuuttaan että viestiä siitä asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.
Belgian itsearviointimalli perustuu viisiportaiseen kypsyystasomalliin. Itsearvioinnin tulokset esitetään visuaalisesti, esim. hämähäkkikaavioina, jotka vertaavat yrityksen tilannetta vaatimuksiin. Tämä auttaa tunnistamaan kehityskohteet nopeasti ja tekee tuloksista helposti ymmärrettäviä myös teknisesti kokemattomille käyttäjille.
Belgian verkkopalveluissa on myös kattava kirjasto selkokielisiä mallipohjia, muun muassa seuraaviin osa-alueisiin:
Lisäksi yritykset voivat tarkistaa, kuuluvatko ne NIS2-sääntelyn soveltamisalueelle. Näin sääntely ei jää epäselväksi, vaan jokaisella yrityksellä on mahdollisuus arvioida tilannettaan konkreettisten kriteerien perusteella.
Kuva: itsearviointityökalun kyberturvallisuuden kypsyystason.
Pääkohdat Belgian mallista:
Maaliskuussa 2025 Ranskan senaatti hyväksyi lakiluonnoksen NIS2-direktiivin toimeenpanemiseksi. Se myös julkaisee työkaluja, jotka auttavat / tukevat eri toimialoja soveltamaan sääntelyä omalle alalleen ja vahvistamaan alan kyberturvavalmiuksia.
Ranskan kyberturvallisuuskeskus ANSSI on keskeinen toimija, joka tukee pienyrityksiä NIS2-vaatimuksiin valmistautumisessa. ANSSI toimii hallinnon asiantuntijaelimenä. He ovat julkaisseet työkaluja, jotka tukevat eri toimialoja ymmärtämään sääntelyä ja vahvistamaan kyberturvavalmiuksiaan.
Ranska kehitti kansallista verkkopohjaista työkalua nimeltään MonEspaceNIS2, jonka tarkoituksena on tukea yrityksiä NIS2-vaatimuksien täyttämisessä. Alustan sisällön tavoitteena on tarjota:
Ranskalaiset ovat aloittaneet toimialakohtaisten kyberturvatoimien kehittämisen osana sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiota. Tavoitteena on luoda järjestelmiä, jotka tukevat eri kokoisia palveluntuottajia. Tämä osallistava kehittämistapa tähtää siihen että ratkaisut sopivat sekä pienille että suurille toimijoille.
Kyberturvallisuus on Ranskassa sisällytetty osaksi laajempaa France 2030 –ohjelmaa, jossa painotetaan innovaatioita, digitalisaatioita ja sähköisten terveyspalveluiden kehittämistä (mm. Tekoälydiagnostiikka, etävastaanotot ja potilastietojen sähköiset järjestelmät). Nämä kehityssuunnat asettavat uusia vaatimuksia myös kyberriskien hallinnalle.
24/7 –tukipalvelu kyberhäiriöihin
Ranska tarjoaa valtakunnallisen kyberturvatukipalvelun, johon yritykset voivat olla yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse ympäri vuorokauden. ANSSI:n ylläpitämä palvelu tarjoaa tukea esim. seuraaviin tilanteisiin:
Tämä palvelu on erityisen merkittävä niille pienille sosiaali- ja terveysalan toimijoille, joilla ei ole omaa IT-henkilöstöä tai ulkoistettua tukea. ANSSI myös julkaisee kyberturvavaroituksia ja -ohjeistuksia, jotka ovat julkisesti saatavilla heidän verkkosivuillaan.
Suomi on implementoinut NIS2-direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön 8.4.2025. Vaikka lainsäädännöllinen pohja on nyt olemassa, käytännön tukirakenteet pienille ja keskisuurille yrityksille – erityisesti sosiaali- ja terveysalalla – ovat edelleen hajanaisia ja vaikeasti saavutettavia.
Peruspalvelut yrityksille ja yksityishenkilöille
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa ilmoituslomakkeen, jonka kautta sekä yritykset että yksityishenkilöt voivat raportoida kyberhäiriöistä. Ilmoittaminen onnistuu sähköisesti ja kattaa erilaiset tietoturvaloukkaukset, kuten tietojenkalastelun ja palvelunestohyökkäykset. Ilmoitus voi johtaa viranomaisyhteydenottoon ja mahdolliseen tukeen, mutta vastauksen nopeus ja saatavuus riippuvat Kyberturvallisuuskeskuksen resurssitilanteesta.
Yksi Suomessa käytettävissä oleva työkalu on Kybermittari, joka on kehitetty kyberturvallisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Kybermittari on suunnattu yleisesti organisaatioiden johdolle ja tietoturva-ammattilaisille, eikä se ole erityisesti suunniteltu pienyritysten tai vähäresurssisten toimijoiden tarpeisiin. Työkalu edellyttää usein teknistä ymmärrystä ja ulkopuolista asiantuntemusta.
Ohjeistukset ja oppaat
Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut oppaita eri kokoisille yrityksille. Esimerkiksi pienyrityksille suunnattu opas sisältää ohjeita muun muassa:
Oppaat ovat hyödyllisiä, mutta käytännön soveltaminen jää yritysten vastuulle.
Harjoitusskenaariot ja valmistautuminen
Kyberturvallisuuskeskuksen tarjoama kyberharjoitusskenaarioiden kirjasto on avoin kaikille. Sen tarkoituksena on auttaa organisaatioita valmistautumaan kyberuhkiin simuloimalla erilaisia häiriötilanteita. Harjoitukset tukevat kyberturvavalmiutta ja palautumiskykyä.
Belgian ja Ranskan esimerkit osoittavat, kuinka eri tavoin EU-maat voivat tukea pieniä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä kyberturvallisuuden kehittämisessä. Vertailun perusteella on mahdollista tunnistaa konkreettisia kehityskohteita, joita Suomessa voitaisiin toteuttaa.
Vertailutaulukko: Belgia – Ranska – Suomi
Ominaisuus | Belgia | Ranska | Suomi |
---|---|---|---|
Lainsäädäntö | NIS2 implementoitu 4/2024 | NIS2 implementoitu ennen kesää | NIS2 implementoitu 8.4.2025 |
Tuki pienyrityksille | CyFun-Label, matalan kynnyksen alusta | MonEspaceNIS2, sektorikohtainen ohjaus | Kybermittari, Traficomin ohjeet, harjoitukset |
Sertifiointi | Kyllä, vapaaehtoinen (CyFun) | Ei | Ei |
Reaaliaikainen tuki | Ei erillistä hotline-palvelua | Kyllä, 24/7-palvelu | Ei |
Toimialakohtainen ohjaus | Osittain, kypsyystasomalli | Kyllä, selkeästi sektorikohtainen | Ei |
Visuaaliset työkalut | Hämähäkkikaaviot, Excel-mallit | Ohjattu eteneminen alustalla | Ei |
Kehitä sektoriin kohdennettu, matalan kynnyksen alusta
Suomi tarvitsee Belgian tapaan keskitetyn verkkopalvelun, joka kokoaa yhteen ohjeet, mallipohjat, itsearvioinnit ja raportointikanavat. Alustan tulisi olla helposti käytettävä myös ilman teknistä osaamista.
Mahdollista vapaaehtoinen sertifiointi
CyFun-sertifikaatti toimii motivaattorina. Samankaltainen tunnustus Suomessa voisi lisätä asiakkaiden luottamusta ja helpottaa julkisiin hankintoihin osallistumista.
Ota käyttöön visuaaliset arviointimenetelmät
Hämähäkkikaaviot ja pisteytykset auttavat hahmottamaan kehityskohteet selkeästi. Visualisointi alentaa osallistumiskynnystä.
Perusta kansallinen kyberneuvontapalvelu
ANSSI:n malli osoittaa, että jatkuva puhelin- ja sähköpostituki voi olla ratkaisevaa pienyrityksille, joilla ei ole IT-tukea.
Lähteet
CyberFundamental Framework. Safeonweb. Verkkosivu. Saatavissa: https://atwork.safeonweb.be/tools-resources/cyberfundamentals-framework
CyberFundamentals Self-Assessment Tool – User Instructions. 2024. Centre for Cybersecurity Belgium. PDF-dokumentti. Saatavissa: CyFun_Self Assessment user instructions_Jan2024.pdf
Directive NIS 2. République Française. Verkkosivu. Saatavissa: https://monespacenis2.cyber.gouv.fr/
French Healthcare. 2024. 40th Annual J.P. Morgan Healthcare Conference – France 2030 Strategy and Digital Health Investment. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://frenchhealthcare.com/app/uploads/2021/12/catalogue-JP-Morgan-12.01.2022.pdf
Pienyritysten kyberturvallisuusopas. 2020. Traficom. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/sites/default/files/media/publication/Pienyritysten_kyberturvallisuusopas_9_2020.pdf
Artikkelin kirjoitti Janine Klauenbösch, kyberturvallisuus-asiantuntija CyberCare Kymi -hankkeessa. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Kymenlaakson liitto, Euroopan Unionin osarahoittamana.
Pysy ajan tasalla – tilaa kyberturvan uutiskirje. Ei spämmiä!
Kyberasema Kymenlaakso kokoaa yhteen kymenlaaksolaisille yrityksille suunnatut, Xamkin tuottamat kyber- ja tietoturvapalvelut, sisällöt, koulutukset ja tapahtumat Kuten Kybertuska-päivä.
Ota yhteyttä: kyberkymi@xamk.fi