Kyberlahti 2026 ja sieltä saadut käytännön opit kyberturvasta

Tämän vuoden Kyberlahti 2026 -tapahtuma kokosi yhteen organisaatioita, asiantuntijoita, opiskelijoita ja pk-yrityksiä keskustelemaan siitä, miten arjen ja organisaatioiden kyberturvaa rakennetaan toimivasti ja selkeästi. Tapahtuman viesti oli selkeä: kyberturvallisuus ei koske vain asiantuntijoita, vaan jokaisen arkea. Se, miten asioista keskustellaan ja viestitään, on kaiken turvallisen toiminnan perusta. Kyberturvaa käsiteltiin tapahtumassa puhujien toimesta neljän tärkeän aiheen kautta: miten kyber näkyy liiketoiminnassa, johtamisessa, viestinnässä ja teknisissä toteutuksissa.

Mitä yritykset saivat tästä sitten irti?

Teknisen, liiketoiminnallisen ja johtamisen näkökulmasta kuultiin useita mielenkiintoisia puheita alan ammattilaisilta. Janne Aaltosen Miksi johto sanoo kyllä – ja miksi tietoturva jää silti irralliseksi? nostaa esiin yrityksille tutun haasteen: vaikka tietoturvan kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti, se ei aina siirry osaksi arjen toimintaa, prosesseja ja päätöksentekoa.

Tomi Tuomisen Hyperscalerin oppitunnit puolestaan muistuttaa, että tietoturva kannattaa nähdä kuluerän sijaan liiketoiminnan mahdollistajana ja kilpailuetuna. Kielteinen asenne uusiin ideoihin voi vaikuttaa itse asiassa negatiivisesti turvallisuuteen joissain tapauksissa.

Heidi Valkaman ja Antti Kuritun Kyberpoikkeaman hallinta Konecranesilla korostaa, että yrityksen turvallisuus näkyy myös siinä, miten hyvin se toimii poikkeus- ja kriisitilanteissa. Vahva riskienhallinta ja suunnitelmallisuus vahvistavat yrityksen mahdollisuutta jatkaa toimintaa huomattavasti.

Joona Hoikkalan ja STÖKin Breaking and hardening the AI Cage nostaa esiin tekoälyn käyttöönottoon liittyvät uudet riskit ja suojaustarpeet, kun taas Pavel Mirochnitchenkon Windows-tietoturvahallinta yrityksissä: Intune ja Security Baselines tuo keskustelun lähelle yritysten arkea päätelaitesuojaamisen, etätyön riskien ja käytännön perustason kovennusten kautta. Molemmat puheenvuorot toivat esiin tärkeän näkökulman uuden laitteiston tai ohjelmiston käyttöönotossa: “Turvallisuuden tulee aina olla ennen hankintaa.”

Kyberturva ei ole vain teknologiaa

Kyberlahden ohjelmassa kiinnostavaa on myös se, että mukana on vahva viestinnän ja ihmisten näkökulma. Tuomas Heikkisen 7 kyberturvaviestinnän kuolemansyntiä käsittelee sitä, miksi kyberturvasta puhutaan usein liian vaikeasti tai pelottelevasti. Viestinnän opetuksen lomassa kuulijat saivat myös aikamatkan taiteeseen, kun jokainen viestinnän kuolemansynti yhdistettiin aihetta kuvaavaan maalaukseen.

Tuomaksen mukaan 7 viestinnän kuolemansyntiä on:

1. Välinpitämättömyys
2. Epäselvyys
3. Itsekeskeisyys
4. Irrallisuus
5. Olettaminen
6. Pelottelu
7. Syyttäminen

Samoin Panu Moilasen puhe kyberin “kolmannesta ulottuvuudesta” laajentaa tapahtuman fokusta teknisistä järjestelmistä siihen, miten ihmiset havaitsevat, tulkitsevat ja tekevät päätöksiä. Tämä on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen teema, kun valeprofiilit, manipulointi, huijausviestit ja informaatiovaikuttaminen kohdistuvat henkilöstöön yhä etenevissä määrin.

Kyberturva ei synny vain työkaluista tai yksittäisistä ratkaisuista, vaan ennen kaikkea selkeästä ja vahvasta viestinnästä, ymmärrettävästä sisällöstä sekä mahdollistavasta johtamisesta. Yrityksille tapahtuman tärkein oppi olikin se, että turvallisuus rakentuu arjen teoissa: siinä, miten riskejä ymmärretään, niistä puhutaan ja niihin varaudutaan yhdessä.