Tekoäly yrityksissä – edut ja riskit, joita ei voi ohittaa

Tekoälyn ja koneoppimisen nopea kehitys on tuonut yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Tekoäly mahdollistaa monien rutiinien ja aikaa vievien toistuvien tehtävien automatisoinnin.

Tämä vapauttaa henkilöstöresursseja tuottavampiin ja ihmisläheisempiin tehtäviin sekä parantaa prosessien tehokkuutta. Esimerkiksi teollisuudessa, rahoituksessa ja terveydenhuollossa koneoppiminen auttaa tunnistamaan datasta kuvioita ja ennakoimaan tapahtumia tarkasti.

Toinen keskeinen hyöty liittyy kyberturvallisuuteen. Kyllä, luit oikein!

Koneoppimismallit ovat jo pitkään olleet tärkeässä roolissa puolustavassa kyberturvallisuudessa, kuten verkon poikkeamien tunnistamisessa ja haittaohjelmien torjunnassa. Tekoäly voi tehostaa uhkien havaitsemista ja nopeuttaa reagointia uusiin hyökkäysmenetelmiin.

Lisäksi tekoäly avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Se tukee uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä, asiakaskokemuksen parantamista sekä uusien markkinoiden löytämistä. Suuret kielimallit, kuten ChatGPT, mahdollistavat esimerkiksi asiakaspalvelun automatisoinnin ja monikielisen viestinnän.

Tekoälyn sudenkuopat ja uhkakuvat

Tekoälyn käyttöön liittyy myös riskejä, jotka yritysten tulee tunnistaa ja hallita. Yksi keskeisimmistä riskeistä on tietoturva.

OWASP Top 10 -raportti nostaa esiin tekoälyn käytön suurimmat riskit. Niitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa käyttäjä pystyy huijaamaan järjestelmää antamalla vilpillisiä ohjeita (prompt injection), tai kun järjestelmän omat sisäiset ohjeet paljastuvat käyttäjälle (prompt leaking).

Lisäksi vaarana on, että dataa tai itse mallia saastutetaan haitallisella aineistolla (data/model poisoning), jolloin tekoälyn toiminta vääristyy. Myös arkaluonteisen tiedon vuotaminen on merkittävä vaaratekijä. Esimerkiksi työntekijät voivat syöttää vahingossa luottamuksellista dataa julkisiin tekoälytyökaluihin, mikä voi johtaa tietovuotoihin ja GDPR-rikkomuksiin.

Toinen merkittävä uhka liittyy misinformaatioon ja päätöksenteon virheisiin. Tekoälymallit voivat tuottaa virheellistä, vanhentunutta tai harhaanjohtavaa sisältöä, mikä voi vaikuttaa yrityksen päätöksiin.

Rikollisuuden uudet muodot ovat myös nousseet esiin tekoälyn myötä. Rikolliset hyödyntävät tekoälyä muun muassa tietojenkalastelussa, deepfake-huijauksissa ja sosiaalisessa manipuloinnissa.

Esimerkiksi suomen kieli ei enää suojaa huijauksilta, kun tekoäly pystyy tuottamaan laadukasta suomenkielistä tekstiä. Generatiivinen tekoäly mahdollistaa vakuuttavien huijausviestien ja -materiaalien massatuotannon.

Yrityksen tekoälyaikakauden menestysresepti – ongelmakohdat hallintaan ja mahdollisuudet käyttöön

• Määrittele tavoitteet tekoälyratkaisun käytölle. Millaisia hyötyjä se tuottaa yrityksen liiketoiminnalle, sujuvoittaako se työntekoa, tehostaa nykyisiä toimintoja vai luo aivan uusia mahdollisuuksia?
• Arvioi huolellisesti tekoälyn käyttöönottoon liittyvät riskit, niiden vakavuus ja todennäköisyys. Mieti, miten riskejä voidaan minimoida ja ehkäistä.
• Kouluta henkilöstöä tekoälyn käyttöön ja varmista, ettei luottamuksellista dataa ja henkilötietoja syötetä julkisiin tekoälytyökaluihin.
• Vahvista yrityksesi teknistä tietoturvaa: huolehdi, että tietokoneet ja järjestelmät ovat hyvin suojattuja, rajaa käyttöoikeudet vain niille, joille se on tarpeen, ja pidä huolta, että tekoälyratkaisuilla on riittävä suojaus.
• Seuraa tekoälyn käyttöä ja päivitä tekoälyjärjestelmiä säännöllisesti, jotta uudet uhat voidaan torjua tehokkaasti.
• Kannusta työyhteisöä kertomaan havainnoistaan ja jakamaan kokemuksia tekoälyn käytöstä. Pidä huolta, että myös erheistä ja haasteista on helppoa ja turvallista kertoa yrityksessä!

Artikkeli perustuu Markus Hölsän tuoreeseen Tekoälyn uhat & mahdollisuudet Kymenlaakson yrityksille -selvitykseen. Ja kyllä, artikkelin koostamisessa on hyödynnetty sekä koneoppimista että ihmistä.