Kokemuksia Cyber Europe 2026 -harjoituksesta

Kuinka kyberkriisissä toimimista päästiin kokeilemaan usean organisaation henkilöistä koottuna tiiminä

Kesäkuussa järjestettiin Euroopan laajuinen kyberturvallisuusharjoitus Cyber Europe 2026. Harjoitus järjestetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna harjoitus järjestettiin jo kahdeksatta kertaa. Kaksipäiväinen harjoitus oli kohdennettu merenkulku- ja logistiikka-aloille.

Harjoituksen kehitti Euroopan Kyberturvallisuusvirasto ENISA yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa. Suomessa harjoituksen koordinoinnista vastasi Traficomin Kyberturvallisuuskeskus. Xamkin Logistics CyberEurope – Satama- ja raidelogistiikan turvallisuusosaamisen vahvistaminen ja huoltovarmuuden kehittäminen -hanke toimi paikallisena kumppanina Kymenlaaksossa, joka muun muassa toi alueen toimijoille tietoa harjoituksesta ja mahdollisti osallistumisen osana usean organisaation edustajista koostuvaa yhteisjoukkuetta.

Tavoitteena oli tuoda kyberharjoittelun hyötyjä esiin ja helpottaa harjoitteluun osallistumista myös pienemmille toimijoille ja sellaisille toimijoille, jotka eivät syystä tai toisesta voineet tai halunneet osallistua itsenäisenä tiiminä.

Cyber Europe 2026 -harjoitus

Harjoituksen skenaariossa häiriöitä koettiin samanaikaisesti merenkulussa, satamissa, raitioliikenteessä ja aloihin liittyvien viranomaisten järjestelmissä. Yhteisjoukkueen harjoituksessa keskityttiin erityisesti satamalogistiikan häiriöihin sekä samanaikaisesti organisaatioon kohdistuvan kiristyshaittaohjelman sekä siitä johtuvan tietovuodon hallintaan.

Cyber Europe -harjoitukset ovat luonteeltaan teknisoperatiivisia. Yhtenä oleellisena tavoitteena viestinnässä ennen harjoitusta olikin tuoda selkeästi esiin, että harjoitus ei ole tarkoitettu vain kyberturvan ammattilaisille. Häiriötilanteen hallinta ja toiminnan jatkaminen olivat yhtä isossa roolissa, kuin tilanteen tekninen selvittäminen.

Harjoituspäivien aikana saatiin muun muassa miettiä miten toimitaan, kun tavaraa ei voida liikuttaa normaaliin malliin sekä miten hallitaan tilanteeseen liittyvää epävarmuutta, kun ei esimerkiksi tiedetä, kuinka pitkästä häiriöstä on kyse tai mistä häiriö on saanut alkunsa. Myös tietosuoja-asiat olivat isosti esillä ja joukkue joutui miettimään, onko kiristäjille maksaminen harkittavissa suosituksista huolimatta. Oleellisessa osassa koko harjoituksen ajan oli myös tilanteen viestintä. Harjoituksessa saatiin toteuttaa viestintää organisaation sisällä, sekä asiakkaille, medialle ja laajemmalle yleisölle.

Harjoitus tarjosi mahdollisuuden myös teknisen tutkinnan harjoittelemiseen. Yhteisjoukkueen harjoituksessa tutkintaa tekivät Xamkin kyberturvallisuuskoulutuksen AMK- ja YAMK-opiskelijoista kasatut tiimit.

Lue lisää:

Cyber Europe 2026: All eyes on the EU’s collective response and resilience | ENISA

Yhteisjoukkueen harjoitus – kuinka harjoitukseen valmistauduttiin

Yhteisjoukkue osallistui harjoitukseen Xamkin Kotkan kampukselta molempina harjoituspäivinä. Joukkue koostui erityyppisistä organisaatioista tulevista osallistujista, jotka työskentelevät erilaisissa rooleissa. Yhdistävänä tekijänä oli se, että kaikki toimivat logistiikka-alalla tai muissa harjoituksen kannalta oleellisissa rooleissa ja olivat kiinnostuneet harjoittelusta. Harjoitukseen valmistautuminen pyrittiin pitämään osallistujien kannalta mahdollisimman kevyenä, jotta työn ohella ei tarvinnut varata paljoa aikaa valmistautumiseen.

Joukkueelle kehitettiin kuvitteellinen organisaatio, KaakkoisLogistiikka Oy. Organisaation toimintaan kuului kuljetuksia, varastointia ja terminaalitoimintaa Kotkan ja Haminan satamissa. Ennen harjoitusta järjestettiin infotilaisuuksia ja suunnittelupalavereja, joissa osallistujat pääsivät osallistumaan organisaation taustatarinan kehittämiseen. Taustatarinan suunnittelussa otettiin huomioon myös se, että sen toiminta vastaisi hyvin harjoituksen aihetta ja sen syötteitä.

Cyber Europe -harjoitus koostui useasta samanaikaisesta häiriötilanteesta. Joukkuetta varten valikoitiin sille parhaiten sopivat häiriöt ja niihin liittyvät syötteet. Lopulta päädyttiin harjoittelemaan kahta häiriötilannetta, joista toinen keskittyi erityisesti logistiikkaan ja toinen tietomurron hallintaan. Tavoitteena oli, että harjoitus tuntuisi osallistujista realistiselta ja se tarjoaisi kokemuksia, joita olisi mahdollista hyödyntää myöhemmin omassa organisaatiossa. Kahden häiriön yhteensovittaminen vaati pientä aikataulujen muokkaamista ja samantyyppisten syötteiden yhdistämistä, jotta vältyttiin turhalta toistolta.

Harjoitukseen kuului myös tilanteen teknistä selvittämistä. Joukkue ei itse tutkinut teknisiä syötteitä vaan niiden kohdalla luotettiin kyberturvallisuusopiskelijoista koostuviin forensiikkatiimeihin, jotka toimivat kuvitteellisena palveluntarjoajana KaakkoisLogistiikalle. Tekniset syötteet toimitettiin heidän tutkittavakseen ja tiimeiltä saatiin vinkkejä siitä, miten kannattaa toimia.

Harjoitukseen kuului lisäksi ENISA:n kehittämiä mediasyötteitä, kuten uutisia ja somekeskustelua. Harjoitusta elävöitettiin lisää omalla some-alustalla, jonne päivien aikana ilmestyi keskustelua niin laajemmalta yleisöltä, hakkeriryhmältä, henkilöstöltä kuin henkilöstön perheenjäseniltäkin. Harjoituksen aikana saatiin miettiä miten keskusteluun ja somen kautta tuleviin yksityisviesteihin reagoidaan. Myös harjoitusta varten tehdyillä Kaakon Uutisten uutissivuilla uutisoitiin tilanteesta. Toisena päivänä tilaan ilmestyi jopa Kaakon Uutisten toimittaja ja kuvaaja kysymään kommenttia tilanteeseen liittyen. Kun tähän yhdistettiin vielä potentiaaliselta asiakkaalta tulevat sähköpostit ja viestintä henkilöstölle, harjoitus auttoi havainnollistamaan, kuinka suuressa osassa viestintä häiriötilanteissa on.

Lue lisää:

Kyberharjoituksen suunnittelun muistilista

Harjoituksesta saadut kokemukset

Kuvitteellisena organisaationa osallistuminen toi omat haasteensa. Organisaatiolta ei löytynyt oikeita prosesseja ja joitain harjoituksessa oleellisia asioita ei ollut taustatarinassa huomioitu. Tämä johti siihen, että tilanteessa jouduttiin improvisoimaan. Jouduttiin esimerkiksi miettimään ”Mitä tietoja meiltä löytyy varmuuskopioituna?” sen sijaan, että olisimme voineet tehdä päätöksiä oikean tilanteen perusteella. Kun oikeaa vastausta ei ollut tarjolla, pääsimme miettimään, mitä tietoja organisaation tilanteessa olisi hyvä olla varmuuskopioitu ja miten varmuuskopiot vaikuttavat tilanteeseen. Oleellista olikin joukkueen hyvä asenne harjoitukseen – paikalla ei oltu pelaamassa harjoitusta vastaan vaan ottamassa siitä paras hyöty irti.

Harjoituksesta saatuja kokemuksia kerättiin heti harjoituksen toisen päivän jälkeen toteutetussa purkukeskustelussa. Kaikki joukkueeseen osallistuneet kertoivat, että osallistuisivat uudelleen kyberturvallisuusharjoitukseen. Kahden päivän mittainen harjoitus koettiin osittain liian pitkäksi ja itseään toistavaksi ja välillä tuntui, että syötteiden välillä oli liikaa aikaa.
Toisaalta harjoitus koettiin realistiseksi ja hyödylliseksi ja toiminta joukkueena oli sulavaa. Myös harjoitukseen lisätyt elementit, kuten somesivusto ja paikallismedia, koettiin mielekkäiksi. Harjoituksen osallistujat kokivat, että harjoituksesta saatuja kokemuksia voi hyödyntää omissa organisaatioissa

Maksuttomia harjoituksia!

Kyberkestävä-harjoitusalustalta löydät maksuttomia kyberturvaharjoituksia erilaisiin tarpeisiin. Alustan sisällöt päivittyvät aktiivisesti ja tällä hetkellä löydät sieltä esimerkiksi:

• • Teknistoiminnallisen Koe kyberhyökkäys -harjoituksen
  • Työpöytäharjoituksena toteutettavan Microsoft 365 tilimurto -harjoituksen
  • Harjoituksen, jossa pääset ohjatusti parantamaan reitittimen tietoturvaa

Tällä hetkellä kehitteillä on myös erityisesti logistiikka-alalle suunnattu teknistoiminnallinen kyberharjoitus. Harjoituksessa hyödynnetään muun muassa Cyber Europe -harjoituksesta tehtyjä havaintoja ja oppeja.

Kokeile myös kyberharjoitusgeneraattoria: https://digiasema.fi/kyberasema/kasaa-kyberharjoitus/