Logistiikka on yksi Suomen yhteiskunnan ja talouden kriittisimmistä toimialoista. Arviolta 90–95 prosenttia Suomen tavaraliikenteestä kulkee satamien kautta, minkä vuoksi satamien, kuljetusketjujen ja niitä tukevien digitaalisten järjestelmien toimintavarmuudella on keskeinen merkitys koko yhteiskunnan toimivuudelle. Logistiikka-alan häiriöt heijastuvat nopeasti teollisuuteen, kauppaan ja huoltovarmuuteen – erityisesti silloin, kun häiriöt koskevat digitaalisia järjestelmiä.
Tämä tilanne koskettaa myös pk‑yrityksiä. Vaikka pienemmät toimijat eivät aina hahmota itseään kriittisen infrastruktuurin osaksi, ne ovat käytännössä kiinteä osa laajempia toimitusketjuja. Yhden toimijan häiriö voi vaikuttaa koko ketjun toimintaan.
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (Xamkin) yhteydessä toimivan European Logistics Instituten johtaja Vesa Vainio nosti HaminaKotkan satamassa järjestetyssä tilaisuudessa esiin useita logistiikka-alan ajankohtaisia kyber- ja turvallisuusriskejä. Näihin kuuluvat muun muassa GPS- ja GNSS-häirinnät, vedenalaisen infrastruktuurin – kuten tietoliikennekaapeleiden ja putkien – haavoittuvuudet sekä kyberhyökkäykset, jotka voivat kohdistua suoraan satamien, kuljetusten ja niihin liittyvien palveluiden järjestelmiin.
Viime vuosina erityisesti Itämeren alueella nämä riskit ovat korostuneet. Navigointijärjestelmiin kohdistuvat häiriöt voivat vaikeuttaa alusten ja kuljetusten ohjausta, aiheuttaa viiveitä ja lisätä turvallisuusriskejä. Vedenalaisen infrastruktuurin vauriot puolestaan voivat katkaista tietoliikenneyhteyksiä ja vaikuttaa laajasti digitaalisten palveluiden toimintaan.
Kyberhyökkäysten osalta haasteena on usein se, että teknisen vian ja tahallisen hyökkäyksen erottaminen toisistaan on vaikeaa. Yrityksen näkökulmasta tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä: vaikutukset liiketoimintaan voivat olla välittömiä, ja päätöksiä on tehtävä nopeasti epävarmassa tilanteessa.
Alta näet tilaisuuden tallenteen.
Logistiikka-ala on pitkälle digitalisoitunut. Varastonhallinta, kuljetusten reittisuunnittelu, tilausten käsittely, aikataulutus ja asiakasviestintä perustuvat yhä enemmän digitaalisiin järjestelmiin. Digitalisaatio tuo tehokkuutta ja kilpailukykyä, mutta samalla se lisää riippuvuutta toimivista tietojärjestelmistä ja tietoliikenneyhteyksistä.
Pk‑yrityksissä tämä näkyy usein niin, että käytössä on useita kriittisiä järjestelmiä, joiden häiriöt vaikuttavat suoraan päivittäiseen toimintaan. Varajärjestelmiä tai selkeitä toimintamalleja häiriötilanteisiin ei aina ole dokumentoitu tai harjoiteltu. Kyberuhkien hallinta jää helposti tekniseksi kysymykseksi, vaikka todellisuudessa kyse on myös johtamisesta, viestinnästä ja liiketoiminnan jatkuvuudesta.
Vesa Vainio korosti esityksessään, että kyberharjoittelu on keskeinen keino siirtää teoria käytännön osaamiseksi. Harjoittelun avulla organisaatiot voivat turvallisesti testata, miten ne toimivat erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa ilman todellisia seurauksia.
Harjoituksissa simuloidaan esimerkiksi tilanteita, joissa:
Lue Vesa Vainion esityksen diat alta.
Tällaisissa tilanteissa korostuvat roolit ja vastuut: kuka tekee päätökset, kuka vastaa viestinnästä henkilöstölle, asiakkaille ja kumppaneille, ja milloin on tarpeen olla yhteydessä viranomaisiin. Harjoituksissa voidaan myös tarkastella, milloin ja millä perusteilla pk‑yritykselle voi syntyä korvausvastuu.
Tyypillisesti harjoituksissa nousee esiin hyvin konkreettisia kehityskohteita. Näitä ovat esimerkiksi monivaiheisen tunnistautumisen puuttuminen, järjestelmien päivittämättömyys, testaamattomat varmuuskopiot, puutteellinen henkilöstökoulutus tai kyberriskien arvioinnin puute. Usein kyse ei ole suurista investoinneista, vaan perusasioista, joiden korjaaminen parantaa merkittävästi toimintavarmuutta.
Pk‑yrityksen näkökulmasta kyberharjoittelu on ennen kaikkea riskienhallintaa ja liiketoiminnan turvaamista. Harjoittelun avulla yritys saa realistisen kuvan omasta valmiudestaan ja pystyy tunnistamaan heikot kohdat ennen kuin ne johtavat todellisiin häiriöihin.
Lisäksi harjoittelu:
Logistiikka-alalla, jossa toiminta perustuu vahvasti yhteistyöhön ja ketjujen saumattomaan toimintaan, näillä tekijöillä on keskeinen merkitys.
Vainio painotti myös yhteistyön ja yhteisten toimintamallien merkitystä. Toimitusketjujen turvallisuutta ei voida varmistaa yksittäisten toimijoiden ratkaisuilla, vaan se edellyttää yhteistyötä yritysten, satamien ja viranomaisten välillä. Yhteiset turvallisuusstandardit, tiedonvaihto ja teknisten haavoittuvuuksien systemaattinen korjaaminen ovat keskeisiä tekijöitä koko logistiikkajärjestelmän resilienssin kannalta.
Kyberharjoitukset tarjoavat konkreettisen foorumin tämän yhteistyön kehittämiseen ja testaamiseen käytännössä.
HaminaKotkan satamassa järjestetyn tilaisuuden järjestivät Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa- ja Logistics CyberEurope ‑hankkeet yhteistyössä FinnHub ry:n kanssa. Hankkeita rahoittaa Euroopan unioni Kymenlaakson liiton kautta, ja ne toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Kyberuhat eivät ole poikkeustilanteita, vaan pysyvä osa toimintaympäristöä. Harjoittelemalla niihin voidaan varautua hallitusti ja ennakoivasti – myös pk‑yrityksissä.
Pk-yrityksillä ja muilla organisaatioilla on käytettävissään useita maksuttomia, matalan kynnyksen kyberharjoituksia, joiden avulla voidaan kehittää varautumista, häiriötilanteiden hallintaa ja kriisiviestintää turvallisessa ympäristössä.
Löydät Xamkin kyberhankkeiden tuottamia harjoituksia tietopankista.
Digi- ja väestötietoviraston järjestämä valtakunnallinen, avoin ja maksuton kyber- ja digiturvaharjoitus. Taistossa organisaatiot harjoittelevat häiriötilanteiden hallintaa, johtamista ja viestintää. Sivustolta löytyy myös aiempien vuosien harjoitusten materiaaleja omatoimiseen kehittämiseen.
https://dvv.fi/taisto
