Vahvista tietoturvaa ja lievitä kybertuskaa.
Vahvista tietoturvaa ja lievitä kybertuskaa.

Euroopalaisten mallien vertailu

Miten Eurooppa tukee pienyrityksiä kyberturvassa – ja mitä Suomi voisi oppia?​

Mitä jos kyberturva ei olisikaan monimutkaista, vaan selkeää ja saavutettavaa? Tässä raportissa sukelletaan Belgian ja Ranskan tapoihin auttaa pieniä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä pärjäämään digitalisaation ja kyberuhkien maailmassa – käytännön työkaluilla, visuaalisilla arvioinneilla ja matalan kynnyksen tuella.

Raportti tarjoaa inspiroivia ideoita ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kyberturvallisuudesta voi tehdä sujuvampaa myös Suomessa. Erityisesti pienille toimijoille, joilla ei ole IT-osastoa – tai aikaa perehtyä säädösviidakkoon.

Jos haluat ymmärtää, missä mennään ja miten asiat voisivat olla paremmin, tämä raportti on sinulle.

Raportin voi ladata täällä.


Eurooppalaisten mallien vertailu pienyritysten kyberturvallisuuden tukemisessa

Tämä raportti on osa CyberCare Kymi -hankkeen työpakettia 3, jossa keskitytään kyberturvallisuuden kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pienyritysten näkökulmasta. Digitalisaation nopea eteneminen, potilastietojen käsittelyn vaatimukset, sekä uusi EU:n NIS2-direktiivi tuovat mukanaan uusia velvoitteita ja haasteita myös niille toimijoille, joilla ei ole omaa IT-henkilöstöä tai aikaisempaa osaamista kyberturvasta.

Tässä raportissa vertaillaan Suomen kyberturvallisuuden tukirakenteita kahteen Euroopan maahan: Belgiaan ja Ranskaan. Molemmat tarjoavat esimerkkejä konkreettisista toimintamalleista, jotka soveltuvat myös Suomen kontekstiin. Belgia erottuu vaiheistetulla ja visuaalisella itsearvioinnilla, kun taas Ranska korostaa sektorikohtaisuutta ja reaaliaikaista tukea. Vertailun perusteella esitetään kehitysehdotuksia, joiden tavoitteena on parantaa suomalaisen sote-sektorin pienyritysten kybervalmiuksia.

Raportin rakenne seuraa maakohtaista esittelyä ja päättyy vertailuun sekä suosituksiin. Jokaisessa luvussa tuodaan esiin käytännön työkalut, tukitoiminnot ja ohjausmallit, joita Suomessa voitaisiin soveltaa tai kehittää edelleen.

Huomio: Tämä raportti on suunnattu erityisesti julkisille päättäjille, sote-sektorin tukiorganisaatioille, mikroyrityksille sekä kaikille, jotka osallistuvat kyberturvallisuuden kehittämiseen paikallisesti tai valtakunnallisesti.


 

Kysymysmerkki

Miksi vertailemme Suomea muihin maihin?

Kyberturvallisuus on yleistyvän digitalisaation myötä noussut kriittiseksi osaksi myös sosiaali- ja terveysalan arkea. Erityisesti pienet yritykset kohtaavat haasteita, koska niillä ei useinkaan ole erillistä IT-henkilöstöä tai resursseja seurata jatkuvasti muuttuvaa kyberuhkien kenttää. Tämä tekee niistä erityisen haavoittuvaisia sekä teknisten riskien että sääntelyvaatimusten noudattamisen kannalta.

Vertailu muiden Euroopan maiden, kuten Belgian ja Ranskan, kanssa tarjoaa meille arvokkaita näkökulmia siitä, miten eri tavoin maiden julkiset toimijat, viranomaiset ja tukiorganisaatiot ovat lähestyneet näitä ongelmia. Nämä maat ovat ottaneet erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä lähestymistapoja erityisesti pienyritysten tukemiseksi. Ne tarjoavat konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä (”best practices”), joita voidaan arvioida ja soveltaa Suomen kontekstiin.

Tämän vertailun tarkoituksena ei ole pelkästään tunnistaa puutteita vaan ennen kaikkea tunnistaa kehityskohteita ja ratkaisuja, joita voidaan mukauttaa suomalaiseen lainsäädäntöön, toimintaympäristöön ja sote-alan rakenteisiin. Erityisen keskeistä on tarkastella:

  • Miten pienyrityksiä on tuettu konkreettisilla työkaluilla?
  • Millaisia sektori- ja toimialakohtaisia ohjelmia ovat kehitetty?
  • Miten sääntelyn noudattamista on helpotettu?
  • Millaisia viestintä- ja tukikanavia muilla EU-mailla on tarjolla?

Kansainvälisestä vertailusta voi nousta esiin myös piirteitä, joita Suomessa ei vielä ole hyödynnetty: esimerkiksi visuaaliset itsearviointityökalut, sektorikohtaiset riskikirjastot tai keskitetyt tukialustat. Nämä voivat madaltaa kynnystä ryhtyä kyberturvallisuuden kehittämiseen.

Tämä raportti esittelee Belgian ja Ranskan ratkaisumalleja ja tuo niiden pohjalta esiin johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia Suomen sote-alan kyberturvatyöhön.


 

Belgian lippu

Belgia

Belgia oli ensimmäinen EU-maa, joka implementoi NIS2-direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön huhtikuussa 2024. Jo tämä kertoo maan ennakoivasta ja suunnitelmallisesta otteesta kyberturvallisuuteen. Erityisesti pienyritysten tukemiseksi Belgia loi keskitetyn verkkoalustan, josta löytyvät kaikki keskeiset tiedot, ohjeet, lomakkeet ja itsearviointityökalut NIS2-vaatimusten täyttämiseen.

CyberFundamental logoBelgian keskeinen työkalu on CyberFundamentals Framework (CyFun), joka jakaa kyberturvatoimenpiteet neljään tasoon: Small, Basic, Important ja Essential. Tämä jaottelu auttaa eri kokoisia ja eri kypsyystason yrityksiä valitsemaan realistisen ja hallittavan etenemiseen. Etenkin mikro- ja pienyritykset voivat aloittaa matalan kynnyksen toimenpiteistä ja laajentaa sitä mukaa miten osaaminen, resurssit ja riskienhallinnan tarpeet kasvavat.

Yksi erityisesti pienyrityksille suunnattu innovaatio on CyFun-merkki. Kyseessä on vapaaehtoinen sertifiointimalli, joka osoittaa yrityksen kyberturvavalmiuden. Sertifikaatin saaminen perustuu itsearviointiin ja tiettyjen minimikriteerien täyttämiseen. Näin yritykset voivat sekä parantaa omaa turvallisuuttaan että viestiä siitä asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.

Belgian itsearviointimalli perustuu viisiportaiseen kypsyystasomalliin. Itsearvioinnin tulokset esitetään visuaalisesti, esim. hämähäkkikaavioina, jotka vertaavat yrityksen tilannetta vaatimuksiin. Tämä auttaa tunnistamaan kehityskohteet nopeasti ja tekee tuloksista helposti ymmärrettäviä myös teknisesti kokemattomille käyttäjille.

Belgian verkkopalveluissa on myös kattava kirjasto selkokielisiä mallipohjia, muun muassa seuraaviin osa-alueisiin:

  • Omaisuusluettelo (Asset Management)
  • Salasanapoliitikka (Password Policy)
  • Ohjelmistojen päivityskäytännöt
  • Henkilöstön tietoturvakoulutus

Lisäksi yritykset voivat tarkistaa, kuuluvatko ne NIS2-sääntelyn soveltamisalueelle. Näin sääntely ei jää epäselväksi, vaan jokaisella yrityksellä on mahdollisuus arvioida tilannettaan konkreettisten kriteerien perusteella.

Spiderweb-Chart Marturity Level
Kuva: itsearviointityökalun kyberturvallisuuden kypsyystason.

Pääkohdat Belgian mallista:

  • Erittäin strukturoitu ja vaiheittain etenevä
  • Yhteensopiva eri kokoisten yritysten tarpeisiin
  • Selkokieli ja visuaaliset esitykset
  • Sertifiointimahdollisuus (CyFun-merkki)
  • Keskitetty tietopankki ja mallit

 

Ranskan lippu

Ranska

Maaliskuussa 2025 Ranskan senaatti hyväksyi lakiluonnoksen NIS2-direktiivin toimeenpanemiseksi. Se myös julkaisee työkaluja, jotka auttavat / tukevat eri toimialoja soveltamaan sääntelyä omalle alalleen ja vahvistamaan alan kyberturvavalmiuksia.

Ranskan kyberturvallisuuskeskus ANSSI on keskeinen toimija, joka tukee pienyrityksiä NIS2-vaatimuksiin valmistautumisessa. ANSSI toimii hallinnon asiantuntijaelimenä.  He ovat julkaisseet työkaluja, jotka tukevat eri toimialoja ymmärtämään sääntelyä ja vahvistamaan kyberturvavalmiuksiaan.

;MonEspaceNIS2 logoRanska kehitti kansallista verkkopohjaista työkalua nimeltään MonEspaceNIS2, jonka tarkoituksena on tukea yrityksiä NIS2-vaatimuksien täyttämisessä. Alustan sisällön tavoitteena on tarjota:

  • Selkeää ohjeistusta ja taustatietoa direktiivistä.
  • Itsearviointia tukevia työkaluja.
  • Käytännön suosituksia ja dokumenttipohjia.

Ranskalaiset ovat aloittaneet toimialakohtaisten kyberturvatoimien kehittämisen osana sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiota. Tavoitteena on luoda järjestelmiä, jotka tukevat eri kokoisia palveluntuottajia. Tämä osallistava kehittämistapa tähtää siihen että ratkaisut sopivat sekä pienille että suurille toimijoille.

Kyberturvallisuus on Ranskassa sisällytetty osaksi laajempaa France 2030 –ohjelmaa, jossa painotetaan innovaatioita, digitalisaatioita ja sähköisten terveyspalveluiden kehittämistä (mm. Tekoälydiagnostiikka, etävastaanotot ja potilastietojen sähköiset järjestelmät). Nämä kehityssuunnat asettavat uusia vaatimuksia myös kyberriskien hallinnalle.

24/7 –tukipalvelu kyberhäiriöihin

Ranska tarjoaa valtakunnallisen kyberturvatukipalvelun, johon yritykset voivat olla yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse ympäri vuorokauden. ANSSI:n ylläpitämä palvelu tarjoaa tukea esim. seuraaviin tilanteisiin:

  • Kyberhyökkäykset
  • Tietomurrot
  • Ohjelmistohaavoittuvuudet
  • Uhat tai poikkeamat tietojenkäsittelyssä

Tämä palvelu on erityisen merkittävä niille pienille sosiaali- ja terveysalan toimijoille, joilla ei ole omaa IT-henkilöstöä tai ulkoistettua tukea. ANSSI myös julkaisee kyberturvavaroituksia ja -ohjeistuksia, jotka ovat julkisesti saatavilla heidän verkkosivuillaan.


 

Suomen lippu

Suomi

Suomi on implementoinut NIS2-direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön 8.4.2025. Vaikka lainsäädännöllinen pohja on nyt olemassa, käytännön tukirakenteet pienille ja keskisuurille yrityksille – erityisesti sosiaali- ja terveysalalla – ovat edelleen hajanaisia ja vaikeasti saavutettavia.

Peruspalvelut yrityksille ja yksityishenkilöille

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa ilmoituslomakkeen, jonka kautta sekä yritykset että yksityishenkilöt voivat raportoida kyberhäiriöistä. Ilmoittaminen onnistuu sähköisesti ja kattaa erilaiset tietoturvaloukkaukset, kuten tietojenkalastelun ja palvelunestohyökkäykset. Ilmoitus voi johtaa viranomaisyhteydenottoon ja mahdolliseen tukeen, mutta vastauksen nopeus ja saatavuus riippuvat Kyberturvallisuuskeskuksen resurssitilanteesta.

Kybermittari

Yksi Suomessa käytettävissä oleva työkalu on Kybermittari, joka on kehitetty kyberturvallisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Kybermittari on suunnattu yleisesti organisaatioiden johdolle ja tietoturva-ammattilaisille, eikä se ole erityisesti suunniteltu pienyritysten tai vähäresurssisten toimijoiden tarpeisiin. Työkalu edellyttää usein teknistä ymmärrystä ja ulkopuolista asiantuntemusta.

Kybermittari

Ohjeistukset ja oppaat

Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut oppaita eri kokoisille yrityksille. Esimerkiksi pienyrityksille suunnattu opas sisältää ohjeita muun muassa:

  • tietojenkalastelun tunnistamiseen
  • kiristysohjelmien torjuntaan
  • suojautumiskeinoihin ja toimintamalleihin

Oppaat ovat hyödyllisiä, mutta käytännön soveltaminen jää yritysten vastuulle.

Harjoitusskenaariot ja valmistautuminen

Kyberturvallisuuskeskuksen tarjoama kyberharjoitusskenaarioiden kirjasto on avoin kaikille. Sen tarkoituksena on auttaa organisaatioita valmistautumaan kyberuhkiin simuloimalla erilaisia häiriötilanteita. Harjoitukset tukevat kyberturvavalmiutta ja palautumiskykyä.

Kyberharjoitukset


 

Vertailu

Vertailu

Belgian ja Ranskan esimerkit osoittavat, kuinka eri tavoin EU-maat voivat tukea pieniä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä kyberturvallisuuden kehittämisessä. Vertailun perusteella on mahdollista tunnistaa konkreettisia kehityskohteita, joita Suomessa voitaisiin toteuttaa.

Vertailutaulukko: Belgia – Ranska – Suomi

Ominaisuus Belgia Ranska Suomi
Lainsäädäntö NIS2 implementoitu 4/2024 NIS2 implementoitu ennen kesää NIS2 implementoitu 8.4.2025
Tuki pienyrityksille CyFun-Label, matalan kynnyksen alusta MonEspaceNIS2, sektorikohtainen ohjaus Kybermittari, Traficomin ohjeet, harjoitukset
Sertifiointi Kyllä, vapaaehtoinen (CyFun) Ei Ei
Reaaliaikainen tuki Ei erillistä hotline-palvelua Kyllä, 24/7-palvelu Ei
Toimialakohtainen ohjaus Osittain, kypsyystasomalli Kyllä, selkeästi sektorikohtainen Ei
Visuaaliset työkalut Hämähäkkikaaviot, Excel-mallit Ohjattu eteneminen alustalla Ei

 


 

Suositukset

Suositukset

Kehitä sektoriin kohdennettu, matalan kynnyksen alusta

Suomi tarvitsee Belgian tapaan keskitetyn verkkopalvelun, joka kokoaa yhteen ohjeet, mallipohjat, itsearvioinnit ja raportointikanavat. Alustan tulisi olla helposti käytettävä myös ilman teknistä osaamista.

Mahdollista vapaaehtoinen sertifiointi

CyFun-sertifikaatti toimii motivaattorina. Samankaltainen tunnustus Suomessa voisi lisätä asiakkaiden luottamusta ja helpottaa julkisiin hankintoihin osallistumista.

Ota käyttöön visuaaliset arviointimenetelmät

Hämähäkkikaaviot ja pisteytykset auttavat hahmottamaan kehityskohteet selkeästi. Visualisointi alentaa osallistumiskynnystä.

Perusta kansallinen kyberneuvontapalvelu

ANSSI:n malli osoittaa, että jatkuva puhelin- ja sähköpostituki voi olla ratkaisevaa pienyrityksille, joilla ei ole IT-tukea.


 

Lähteet

CyberFundamental Framework. Safeonweb. Verkkosivu. Saatavissa: https://atwork.safeonweb.be/tools-resources/cyberfundamentals-framework

CyberFundamentals Self-Assessment Tool – User Instructions. 2024. Centre for Cybersecurity Belgium. PDF-dokumentti. Saatavissa: CyFun_Self Assessment user instructions_Jan2024.pdf

Directive NIS 2. République Française. Verkkosivu. Saatavissa: https://monespacenis2.cyber.gouv.fr/

French Healthcare. 2024. 40th Annual J.P. Morgan Healthcare Conference – France 2030 Strategy and Digital Health Investment. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://frenchhealthcare.com/app/uploads/2021/12/catalogue-JP-Morgan-12.01.2022.pdf

Pienyritysten kyberturvallisuusopas. 2020. Traficom. PDF-dokumentti. Saatavissa:  https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/sites/default/files/media/publication/Pienyritysten_kyberturvallisuusopas_9_2020.pdf


Artikkelin kirjoitti Janine Klauenbösch, kyberturvallisuus-asiantuntija CyberCare Kymi -hankkeessa. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Kymenlaakson liitto, Euroopan Unionin osarahoittamana.